Eräs yleisimmistä esiintymisvalmennuksissa esitetyistä kysymyksistä liittyy jännityksen vähentämiseen tai sen hallitsemiseen. Miten pingottuneita hermoja voi rentouttaa ja esiintymisestä tehdä luontevamman? Mitään yksittäistä temppua jännityksen poistamiseen ei ole – ja hyvä niin.
Olen itse elävä esimerkki siitä, että esiintymisestä voi oppia nauttimaan, vaikka se aluksi tuntuisi pelottavalta – jopa vastemieliseltä. Muistan, kuinka kouluaikoina pidin esitelmiä värisevin äänin ja muistipaperi täristen. Luokan edessä seisominen muiden arvioitavana oli kaikkea muuta kuin miellyttävää: se oli hermoja raastavaa. Miten tästä on päädytty siihen, että olen jo vuosien ajan valmentanut esiintymistä?
Jännitys on ystävä. Eräs keskeinen oivallus itselleni oli se, että jännittäminen ei ole huono asia. Se kertoo, että aihe on sinulle tärkeä. Perhosten lepattelu vatsanpohjassa pitää skarppina ja mahdollistaa sen, että saat itsestäsi parhaan irti. Samaa sanovat kokeneetkin näyttelijät. Mikäli lavalle astuu ilman pientä kipristelyä, suorituksesta tulee helposti veltto ja hutiloitu.
Pohjatyö. Tärkein ja samalla helpoin keino jännityksen lieventämiseen on valmistautuminen. Treenaamalla vetosi perusteellisesti ja lukemalla sen ääneen itsellesi, puolisollesi tai vaikka lemmikillesi, luot onnistumiselle vankan pohjan. Kun aihe on hallussa ja tunnet esityksesi läpikotaisin, madaltuu kynnys yleisön eteen astumiselle merkittävästi.
Anna hengen kulkea. Myös sillä on väliä, miten kannat itseäsi. Mikäli ryhti on kumara tai asento muuten vänkyrä saattaa hengityksen rytmi kiihtyä. Tämä lisää jännityksen tunnetta ja vaikeuttaa keskittymistä. Pidä siis huoli, että esität asiasi rinta rottingilla. Ylpeästi, muttei ylimielisesti.
Älä ylianalysoi. Kun esitys on ohi, alkaa pään sisäinen kamppailu.
Menikö tämä nyt ihan penkin alle? Huomasivatkohan kaikki, että jännitti ihan pirusti. Siinä yhdessä kohdassa ainakin takertelin sanoissa.
Me suomalaiset olemme usein ylikriittisiä ja vähättelemme suorituksiamme ja onnistumisiamme. Muista siis olla armollinen itsellesi. Täydellistä esiintyjää ei ole olemassa, eikä ole täydellistä esitystäkään. Kukaan yleisössä ei tiedä, mitä olet suunnittelut sanovasi. Ei siis haittaa, ettei jokainen tavu solju huuliltasi juuri niin kuin olet suunnitellut.
Vastaanota ja anna palautetta. Vaikkei positiivisen palautteen vastaanottaminen ole joillekin meistä helppoa, ei se tarkoita sitä, etteikö sitä olisi ilahduttavaa kuulla. Kehut, kannustukset ja yläpeukut nostavat itsetuntoa ja auttavat luomaan positiivisen kehän. Seuraavalla kerralla lavalle nouseminen on astetta vähemmän kamalaa, kun alla on kokemus onnistumisesta. Muista siis tsempata tuttuja ja tuntemattomia – oli kyseessä sitten kokenut tai kokematon esiintyjä.
Jo näitä simppelejä oppeja noudattamalla jännitys vähenee varmasti ja esiintyminen voi ajan myötä tuntua vähitellen siedettävältä. Saattaapa käydä jopa niin, että joku päivä löydät itsesi valmentamasta.
Janne Malinen
Client Director