Kiinnostaako se ketään?
1.6.2023
Sellaisen viestin naputtelin luovalle johtajalle, kun hän oli kehottanut minua kirjoittamaan blogipostauksen ja pohdin aihettani. Hän kannusti minua sanomalla, että ainakin häntä kiinnostaa. Joten tämä on ainakin sinulle, Annu.
Olen ollut mainosalalla laskujeni mukaan 15 vuotta, joista ensimmäiset vuodet digituotantoyhtiössä ja sitten siirtynyt luovan suunnittelun taloihin. Urani alkoi käytännössä kahvinkeittämisellä ja palaveripullien hakemisella. Oli siinä sivussa myös aamupalan laittoa ja kananmunien keittoa pohjaan. Kävi nimittäin, sillä lailla hassusti, että ne oikeasti paloivat pohjaan. Tai loppuun, miten sen nyt ottaa. Yhtenä aamuna toimiston ilmassa leijui melkoisen veikeä haju ja sitten näin mustat munat vaikeroimassa kattilan pohjalla ilman pisaraakaan vettä. Seuraavalla kerralla keittäminen menikin jo paremmin. Ja se munista, mutta ei minusta.
Kun toimistoassistentin hommat sujuivat mallikkaasti, oli aika saada uusia haasteita ja siten sain työnkuvaani muutoksen. Aloin harjoittelemaan projektinhallinnallisia tehtäviä kokeneen projektipäällikön rinnalla. Sekin työ alkoi sujua ja tuntui omalta. Oli luontevaa olla mukana nopeatempoisissa projekteissa ja oppia koko ajan jotakin uutta. Vauhti kiihtyi ja siirryin muutaman vuoden kuluttua mainostoimistopuolelle töihin laajentamaan osaamistani. Sillä tiellä olen edelleen, tosin toimisto on vaihtunut ajan saatossa.
Olen nauttinut matkastani tällä alalla, luovuudesta ympärilläni ja ennen kaikkea tämän alan ihmisistä. Siitä mitä kaikkea saadaan aikaan hyvissä tiimeissä. Luovuus monenlaisessa muodossa on aina ollut lähellä sydäntäni ja näin ollen projektinhallinnallisten töiden ohella, myös suunnittelutyö on tuntunut inspiroivalta. Olen onnekseni saanut osallistua ja vaikuttaa suunnittelutöihin jo monta vuotta, joten tuntui luontevalta sukeltaa siihen vähän syvemmälle.
Aloitin viime syksynä työni ohella opinnot Rastor Instituutin Copywriter koulutuslinjalla. Tämäkin matka on ollut kiinnostava, inspiroiva ja opettavainen. Se on haastanut ajattelua, kokeilemaan uusia asioita ja heittäytymään. Kuormittamatta silti liikaa päivätyötä tai vapaa-aikaa. On ollut hirvittävän hyvä idea hypätä epämukavuusalueelle ja havaita entistäkin konkreettisemmin se, miten vaikeaa hyvä kirjoittaminen ja suunnittelutyö voi olla. En toki aiemminkaan ajatellut sen olevan pelkkää henkseleiden paukuttelua, mutta kuten elämässä yleensäkin, kun kokeilet uusia juttuja etkä vain huutele vierestä, niin saat uutta näkökulmaa asioihin. Samoin tulee huomanneeksi, että valtaosa ideoista on keskinkertaista skeidaleissöniä, eikä niitä kannata yrittää naamioida miksikään muuksi.
Toinen asia on palautteen saaminen ja antaminen. Aluksi luovien harjoitustöiden jättäminen palautteenantajalle tuntui erikoisjännältä, vähän hävetti ja aiheutti epävarmuuden tunteita. Sittemmin sekin on helpottanut, sillä hyvän ja rakentavan palautteen saaminen todella kehittää. Pian sitä jo huomaakin toivovansa palautetta, koska se auttaa seuraavien asioiden tekemisessä. Samoin päässä kirkastuu ajatus siitä, miten tärkeää on itse osata antaa sitä muille rakentavalla tavalla. Harjoitukset jatkuvat.
Toivon, että tämä, vielä kesken oleva opintomatkani tuo lisää työkaluja työhöni, luovuutta ja entistä parempaa tiimityöskentelyä. Toivon, että osaan jatkossa katsoa entistäkin kriittisemmin mitä sisältöjä käsistämme maailmalle lähtee ja kirjoittaa itse parempia tekstejä. Vähintään oivaltavampia copyja kuin: Maista uutuus!
Julia Jämsen
Kokenut projektijohtaja, joka on ollut aina sielultaan myös suunnittelija.
Olen ollut mainosalalla laskujeni mukaan 15 vuotta, joista ensimmäiset vuodet digituotantoyhtiössä ja sitten siirtynyt luovan suunnittelun taloihin. Urani alkoi käytännössä kahvinkeittämisellä ja palaveripullien hakemisella. Oli siinä sivussa myös aamupalan laittoa ja kananmunien keittoa pohjaan. Kävi nimittäin, sillä lailla hassusti, että ne oikeasti paloivat pohjaan. Tai loppuun, miten sen nyt ottaa. Yhtenä aamuna toimiston ilmassa leijui melkoisen veikeä haju ja sitten näin mustat munat vaikeroimassa kattilan pohjalla ilman pisaraakaan vettä. Seuraavalla kerralla keittäminen menikin jo paremmin. Ja se munista, mutta ei minusta.
Kun toimistoassistentin hommat sujuivat mallikkaasti, oli aika saada uusia haasteita ja siten sain työnkuvaani muutoksen. Aloin harjoittelemaan projektinhallinnallisia tehtäviä kokeneen projektipäällikön rinnalla. Sekin työ alkoi sujua ja tuntui omalta. Oli luontevaa olla mukana nopeatempoisissa projekteissa ja oppia koko ajan jotakin uutta. Vauhti kiihtyi ja siirryin muutaman vuoden kuluttua mainostoimistopuolelle töihin laajentamaan osaamistani. Sillä tiellä olen edelleen, tosin toimisto on vaihtunut ajan saatossa.
Olen nauttinut matkastani tällä alalla, luovuudesta ympärilläni ja ennen kaikkea tämän alan ihmisistä. Siitä mitä kaikkea saadaan aikaan hyvissä tiimeissä. Luovuus monenlaisessa muodossa on aina ollut lähellä sydäntäni ja näin ollen projektinhallinnallisten töiden ohella, myös suunnittelutyö on tuntunut inspiroivalta. Olen onnekseni saanut osallistua ja vaikuttaa suunnittelutöihin jo monta vuotta, joten tuntui luontevalta sukeltaa siihen vähän syvemmälle.
Aloitin viime syksynä työni ohella opinnot Rastor Instituutin Copywriter koulutuslinjalla. Tämäkin matka on ollut kiinnostava, inspiroiva ja opettavainen. Se on haastanut ajattelua, kokeilemaan uusia asioita ja heittäytymään. Kuormittamatta silti liikaa päivätyötä tai vapaa-aikaa. On ollut hirvittävän hyvä idea hypätä epämukavuusalueelle ja havaita entistäkin konkreettisemmin se, miten vaikeaa hyvä kirjoittaminen ja suunnittelutyö voi olla. En toki aiemminkaan ajatellut sen olevan pelkkää henkseleiden paukuttelua, mutta kuten elämässä yleensäkin, kun kokeilet uusia juttuja etkä vain huutele vierestä, niin saat uutta näkökulmaa asioihin. Samoin tulee huomanneeksi, että valtaosa ideoista on keskinkertaista skeidaleissöniä, eikä niitä kannata yrittää naamioida miksikään muuksi.
Toinen asia on palautteen saaminen ja antaminen. Aluksi luovien harjoitustöiden jättäminen palautteenantajalle tuntui erikoisjännältä, vähän hävetti ja aiheutti epävarmuuden tunteita. Sittemmin sekin on helpottanut, sillä hyvän ja rakentavan palautteen saaminen todella kehittää. Pian sitä jo huomaakin toivovansa palautetta, koska se auttaa seuraavien asioiden tekemisessä. Samoin päässä kirkastuu ajatus siitä, miten tärkeää on itse osata antaa sitä muille rakentavalla tavalla. Harjoitukset jatkuvat.
Toivon, että tämä, vielä kesken oleva opintomatkani tuo lisää työkaluja työhöni, luovuutta ja entistä parempaa tiimityöskentelyä. Toivon, että osaan jatkossa katsoa entistäkin kriittisemmin mitä sisältöjä käsistämme maailmalle lähtee ja kirjoittaa itse parempia tekstejä. Vähintään oivaltavampia copyja kuin: Maista uutuus!
Julia Jämsen
Kokenut projektijohtaja, joka on ollut aina sielultaan myös suunnittelija.
Creative Brand House