Kova koulu – kuinka rakastuin kirjoittamiseen
22.8.2022
En koulussa pitänyt äidinkielen opiskelusta. Itse asiassa se melkein nujersi minut. Ala-asteella päähän väkisin taotut sanaluokka- ja kielioppisäännöt tuntuivat vaikeilta ja kiduttavan pitkäveteisiltä. Ainekirjoitus olisi voinut olla hauskaa, mutta koska eniten painoarvoa suotiin luovuuden ja tarinankerronnan sijaan kirjoitusvirheiden vähyydelle, ei teksteistäni kiitettäviä herunut.
Vasta lukiossa opettajat osasivat antaa arvoa kirjallisille ansioille. Se siivitti minut lopulta yliopistoon opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä.
En ole ainoa, jolle kouluajan raskaat muistot ovat nostaneet kynnystä ryhtyä tuottamaan tekstiä. Eräs asiakkaani rohkaistui kirjoittamaan blogia vasta kolmekymppisenä, koska lukion äidinkielenopettaja oli uhkaillut, ettei hän kirjoitustaitojen puutteen vuoksi tulisi ikinä saamaan valkolakkia. Opettaja oli onneksi väärässä ja blogistakin tuli erinomainen.
Tarkoitukseni ei ole mollata äidinkielen opetusta tai sen opettajia. Kielioppisääntöjen hallitseminen on jokaiselle kirjoittajalle ja sisällöntuottajalle ensisijaisen tärkeää. Jos tekstit ovat ensimmäisestä lauseesta alkaen tulvillaan kielioppivirheitä, on lukijan hankala ottaa sisältöä tosissaan. Heikko kielioppi riisuu kirjoittajalta kaiken uskottavuuden ja itse sanoma saattaa pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan lukematta.
Me työksemme kirjoittavat olemme jo vuosia saaneet kuulla tekstin kuolemasta. Kuvat, videot ja visuaalinen viestintä syrjäyttävät perinteisen tekstin. Suomen kieli näivettyy ja finglishin kaltaiset sekasikiöhybridit ovat uusi normi. Kirjoitustaitoa on turha ylläpitää.
Väärin.
Ilmaisukeinot ja kieli kehittyvät – kuten pitääkin – mutta kirjoitustaidon merkitys ei katoa minnekään. Päinvastoin merkitykselliset ja puhuttelevat sisällöt pitävät pintansa ja ovat erinomainen erottautumiskeino sisältöjen kiihtyvässä virrassa.
Kolumnit ja mielipidekirjoitukset ovat edelleen päivän polttavien puheenaiheiden lähde. Yritysten ja organisaatioiden teksti- ja somesisällöt ovat tätä nykyä entistä oivaltavampia, koska niihin on alettu panostaa digikanavien kasvaessa ja tullessa osaksi arkista viestivirtaamme. Teksti on edelleen luovien sisältöjen ja ideoiden kimaltelevin aarrearkku niin viestinnän kuin markkinoinnin saralla.
Organisaatioiden tulee siis ehdottomasti ottaa kaikki irti sisällöntuotannostaan. Kykyä luoda tarinoita ja kirjoittaa vetävää tekstiä voi kehittää – olivat kokemukset kouluajoilta mitä tahansa. On korkea aika laittaa kirjoituslihas kuntoon.
Omalla kohdallani kävi niin, että äidinkielen vihaajasta tuli sisällöntuottaja, sitten konsultti ja lopulta vielä kirjailija.
Kiinnostuitko kirjoitusvalmennuksesta? Ota yhteyttä niin jutellaan lisää.
Janne Malinen
Client Director
Vasta lukiossa opettajat osasivat antaa arvoa kirjallisille ansioille. Se siivitti minut lopulta yliopistoon opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä.
En ole ainoa, jolle kouluajan raskaat muistot ovat nostaneet kynnystä ryhtyä tuottamaan tekstiä. Eräs asiakkaani rohkaistui kirjoittamaan blogia vasta kolmekymppisenä, koska lukion äidinkielenopettaja oli uhkaillut, ettei hän kirjoitustaitojen puutteen vuoksi tulisi ikinä saamaan valkolakkia. Opettaja oli onneksi väärässä ja blogistakin tuli erinomainen.
Tarkoitukseni ei ole mollata äidinkielen opetusta tai sen opettajia. Kielioppisääntöjen hallitseminen on jokaiselle kirjoittajalle ja sisällöntuottajalle ensisijaisen tärkeää. Jos tekstit ovat ensimmäisestä lauseesta alkaen tulvillaan kielioppivirheitä, on lukijan hankala ottaa sisältöä tosissaan. Heikko kielioppi riisuu kirjoittajalta kaiken uskottavuuden ja itse sanoma saattaa pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan lukematta.
Me työksemme kirjoittavat olemme jo vuosia saaneet kuulla tekstin kuolemasta. Kuvat, videot ja visuaalinen viestintä syrjäyttävät perinteisen tekstin. Suomen kieli näivettyy ja finglishin kaltaiset sekasikiöhybridit ovat uusi normi. Kirjoitustaitoa on turha ylläpitää.
Väärin.
Ilmaisukeinot ja kieli kehittyvät – kuten pitääkin – mutta kirjoitustaidon merkitys ei katoa minnekään. Päinvastoin merkitykselliset ja puhuttelevat sisällöt pitävät pintansa ja ovat erinomainen erottautumiskeino sisältöjen kiihtyvässä virrassa.
Kolumnit ja mielipidekirjoitukset ovat edelleen päivän polttavien puheenaiheiden lähde. Yritysten ja organisaatioiden teksti- ja somesisällöt ovat tätä nykyä entistä oivaltavampia, koska niihin on alettu panostaa digikanavien kasvaessa ja tullessa osaksi arkista viestivirtaamme. Teksti on edelleen luovien sisältöjen ja ideoiden kimaltelevin aarrearkku niin viestinnän kuin markkinoinnin saralla.
Organisaatioiden tulee siis ehdottomasti ottaa kaikki irti sisällöntuotannostaan. Kykyä luoda tarinoita ja kirjoittaa vetävää tekstiä voi kehittää – olivat kokemukset kouluajoilta mitä tahansa. On korkea aika laittaa kirjoituslihas kuntoon.
Omalla kohdallani kävi niin, että äidinkielen vihaajasta tuli sisällöntuottaja, sitten konsultti ja lopulta vielä kirjailija.
Kiinnostuitko kirjoitusvalmennuksesta? Ota yhteyttä niin jutellaan lisää.
Janne Malinen
Client Director
Creative Brand House