Marjo Rein on tuttu kasvo suomalaisille yli 25 vuoden ajalta TV-uutisten juontajana ja toimittajana. Ennen mediauraa hän työskenteli viittomakielen tulkkina ja opettajana. Nyt hän siirtyy täydentämään SEKin valmennustiimiä. Haastattelimme Marjoa yhdessä SEKin valmennusliiketoiminnan vetäjän Janne Malisen kanssa.
Marjo, mitä ajattelet uudesta roolistasi?
En ollut ajatellut hyppääväni uuteen haasteeseen näin nopeasti – ainakaan pöydän toiselle puolelle. Asiaa ajateltuani tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että minulla on annettavaa valmentajana, ja kumppanina toimiminen SEKin kanssa tuntui hyvältä ajatukselta.
Janne, mitä uutta Marjo tuo SEKin valmennuksiin?
Marjon tasoinen ja hänen kokemuksellaan varustettu huippuammattilainen on todella upea vahvistus media- ja esiintymisvalmennuksiimme. Marjon ihmisläheinen tyyli sopii mainiosti valmennusfilosofiaamme ja täydentää jo valmiiksi kovan tason ketjuamme. SEKin ja koko valmennustiimin puolesta olemme äärimmäisen onnellisia, että meillä on Marjon kaltainen erikoisosaaja, jota voimme tarjota asiakkaillemme.
Marjo, mitä havaintoja olet tehnyt pitkän urasi aikana haastattelutilanteissa?
Usein haastateltavat ovat jännittyneitä ja tämän takia asioita saattaa jäädä sanomatta. Monesti myös pelätään toimittajan mahdollisia yllätyskysymyksiä. Voi olla, että haastateltava on harjoitellut hyvin, mutta se ei poista jännitystä täysin. Olisi hienoa saada haastateltavat pois suomalaisten tyypillisestä vakavuuden kuplasta ja tuoda tilanteeseen rentoutta ja eloisuutta. Vakavuus ei ole välttämättä uskottavaa, vaikka jotkut saattavat kokea niin. Haluaisin omalta osaltani auttaa tuomaan esiin enemmän haastateltavia, jotka ovat mielenkiintoisia ja joihin katse pysähtyy.
Kuinka tärkeänä pidätte mediavalmiustaitoja?
Marjo: Pidän niitä todella tärkeänä, koska Suomessa ei kasveta luontevaan jutusteluun. Heti, kun nauha alkaa pyöriä, alamme puhua eri tavalla. Toisin kun Isossa-Britanniassa tai Yhdysvalloissa, jossa pystytään puhumaan luontevammin. Nykyään haastattelijalla ei välttämättä ole aikaa tavata haastateltavaa ennen lähetystä tai antaa palautetta sen jälkeen. Siksi olisi hyvä, että haastateltavalla olisi jo valmiiksi itsevarma ja luottavainen olo. Tämä tarkoittaa sitä, että mediavalmennuksilla on entistä suurempi rooli valmentaa ja valmistella henkilöt haastattelutilanteita varten.
Janne: Komppaan tätä. Meillä ei ollut kouluaikana aikanaan minkäänlaista esiintymisvalmennusta, eikä kukaan kertonut miten vaikkapa esitelmä tuli pitää. Muualla maailmassa ollaan tässä edellä retoriikan ja itseilmaisun opetuksen sekä väittelykerhojen myötä. Disinformaation ja valeuutisten aikana on todella tärkeää, että meillä on asiantuntijoita, jotka puhuvat ymmärrettävästi ja faktoihin perustuen. Eli mediavalmiustaidot ovat tärkeitä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle.
Onko asiantuntijoiden tai yritysten suhtautuminen mediaan muuttunut ajan saatossa?
Marjo: Katuhaastatteluja on ainakin vaikeampi saada, sillä ihmiset tietävät, että ne jäävät nettiin ja niistä saattaa tulla somemeemejä. Toisaalta suorat lähetykset ovat monelle asiantuntijalle mieluisia, koska medialla ei ole silloin mahdollisuutta leikata niitä. Osa haastateltavista ei edes anna nauhoittaa haastatteluja, koska he kokevat, että silloin medialla on vallankahva ja haastattelua voidaan leikata.
Janne: Tuo on hyvä pointti mitä sanoit median vallankahvasta, koska valmennettavilla saattaa olla myös huonoja kokemuksia haastattelutilanteista. Mediavalmennuksissa pyrimmekin vahvistamaan luottoa mediaan ja saada valmennettavat ymmärtämään, että media on kumppani. Dialogi vie eteenpäin ja median kautta on mahdollisuus saada ääni kuuluviin.
Voiko kenestä tahansa tulla hyvä puhuja ja esiintyjä?
Marjo: Ihan varmasti voi, kunhan on motivoitunut ja avoin.
Janne: Ehdottomasti. Se on taito siinä missä uimaan oppiminen. Me pyrimme siihen, että kaikki lähtevät valmennuksista hyvällä mielellä ja uutta oppineena.