STRATEGY BREAK: Digitaalisuus megatrendinä
28.9.2022
SEKin strategiapäädyssä syvennytään tuoreimpien trendien, tutkimusten ja koko ihmiskuntaa muovaavien muutosvoimien ääreen. Digitaalisuudesta on kasvanut lähes erottamaton osa kaikkea ympärillämme – vai mitä pohtivat strategimme?
Digitaalisen muutoksen strategi Lassi Miettinen, strategi Reetta Kataja ja luova strategi Ville Ruokonen analysoivat megatrendejä ja tutkimuksia luoden näkökulmia markkinoinnin suunnittelun tueksi. Yritykset ja startupit kehittävät jatkuvasti uusia teknologioita, jotka mullistavat käsitystämme internetistä ja digitaalisuuden mahdollisuuksista.
Ville: Osallistamisen ja pelillistämisen ansiosta markkinointia voidaan suunnitella kuluttajan kokemus ja näkökulma edellä. Esimerkiksi hankalaa ostoprosessia voi pilkkoa helpommaksi ja intuitiivisemmaksi.
Reetta: Digitaalisuus on tuonut mukanaan aivan uudenlaisia keinoja tavoittaa kohderyhmä. Esimerkiksi amerikkalainen pikaruokaketju Wendy’s kehitti Fortniteen uuden pelitilan, jossa pelaajat tuhoavat pakastimia, koska Wendy’sin käyttämä liha on aina tuoretta. Näin ketju onnistui välittämään viestinsä yleisölle, joka on tottunut skippaamaan netissä kohtaamansa mainokset.
Lassi: Digitaalisessa ympäristössä kuluttajaa voi myös saumattomasti tukea ja ohjeistaa. Esimerkiksi LinkedIn vinkkaa käyttäjilleen, miten profiilin näkyvyyttä voi parantaa. Näin ohjeistus sulautetaan osaksi käyttökokemusta, ja käyttäjä saa hyödyllistä tietoa siitä, miten hänen
profiilinsa vertautuu muihin käyttäjiin.
Lassi: Kiinnostavaa on myös se, miten siirrymme keksittömään eli evästeettömään maailmaan. GDPR-asetukset ovat säädelleet sitä, mitä dataa meistä saa kerätä ja säilyttää, mutta nyt kuluttajat ymmärtävät, kuinka arvokasta heidän datansa yrityksille on. Voisiko kuluttaja olla oman datansa haltija ja päättää, mitkä tahot saavat hyödyntää dataa korvausta vastaan? Korvaus voisi mahdollistaa esimerkiksi pääsyn maksullisiin sisältöihin tai palveluihin.
Ville: Datasäädökset vähentävät markkinoijien riippuvuutta kolmannen osapuolien dataan, mikä on hyvä asia. Dataa kerätessä on pakko varmistaa sen oikeellisuus, sillä väärän datan pohjalta tehdyt johtopäätökset eivät hyödytä ketään. Kerätyn datan määrä ja laatu voivat myös kehittää markkinoinnin tulosten mittausta. Minkä perusteella mainonnan vaikuttavuutta tulevaisuudessa kannattaa mitata? Kuinka tarkkoja nykyiset mittarit ovat? Kuinka monet näyttökerrat valuvat boteille?
Reetta: Viime vuosien GDPR-säännökset ja tuleva Google Analytics 4 muistuttavat, miten nopein harppauksin teknologian kehityksestä siirrytään käyttöönottoon. Ihmiset ottavat ensin teknologian haltuun, ja vasta jälkijunassa säädellään ehtoja ja lakeja. Digitaalisuuden suuriin kehityssuuntiin liittyy aina arvaamattomuutta ja harmaita alueita, mutta haluaisin uskoa ja luottaa siihen, että digitaalisuus kuitenkin tarjoaa mahdollisuuksia enemmän kuin uhkia.
Lassi: Fyysisen ja digitaalisen maailman sekoittuessa käsityksemme internetistä muovautuu uudestaan. Internet on paljon enemmän, kuin verkkosivuja: virtuaalisia maailmoja, metaversejä ja web3-teknologiaa. Pandemia osoitti sen, miten jokainen osaa ottaa uusia teknologioita haltuun.
Reetta: Digitaalisuus voi parhaimmillaan tuoda helpotusta yksinäisyyteen. Virtuaalisten maailmojen ja avatarien ansiosta voi irrottautua yhteiskunnan normeista ja paineista. Tämä mullistaa käsitystä siitä, minkälainen henkilö voi olla pidetty tai suosittu. Oma identiteetti voi myös olla erilainen vapaa-ajan ja virtuaalimaailmojen välillä.
Lassi: Markkinoinnin perustat eivät muutu. Bränditekoja ja toteutuksia voi kuorruttaa uusilla teknologioilla, mutta kuten kaiken muunkin, myös näiden on istuttava luontevasti brändin ytimeen ja olemukseen. Tuovatko esimerkiksi NFT-kokeilut brändisi kuluttajille minkälaista lisäarvoa? Mitä brändin kohderyhmät odottavat ja haluavat? Kokeilunhaluinen kannattaa olla, kuitenkaan kaikkeen hypeen ei yrityksen tarvitse automaattisesti lähteä mukaan.
Ville: Markkinoijankin on laitettava välillä jäitä hattuun, sillä pelkkä teknologia ei ole idea. Teknologian voi tietenkin liittää osaksi ideaa, se voi olla osa toteutusta, mutta idean pitää olla kohderyhmälle mielenkiintoinen ja brändille relevantti.
Reetta: Kun jokin on jatkuvassa murroksessa, on vaikea etukäteen ennustaa, mistä teknologiasta kasvaa suosittu, ja minkä suosio lopulta jää vain spekuloinniksi. Esimerkiksi VR- ja AR-ratkaisuille on povattu isoa läpimurtoa jo useamman vuoden ajan – aika näyttää, miten käy.
Digitaalisen muutoksen strategi Lassi Miettinen, strategi Reetta Kataja ja luova strategi Ville Ruokonen analysoivat megatrendejä ja tutkimuksia luoden näkökulmia markkinoinnin suunnittelun tueksi. Yritykset ja startupit kehittävät jatkuvasti uusia teknologioita, jotka mullistavat käsitystämme internetistä ja digitaalisuuden mahdollisuuksista.
Mikä digitaalisuuden lukuisista kehityssuunnista kiinnostaa teitä juuri nyt?
Ville: Osallistamisen ja pelillistämisen ansiosta markkinointia voidaan suunnitella kuluttajan kokemus ja näkökulma edellä. Esimerkiksi hankalaa ostoprosessia voi pilkkoa helpommaksi ja intuitiivisemmaksi.
Reetta: Digitaalisuus on tuonut mukanaan aivan uudenlaisia keinoja tavoittaa kohderyhmä. Esimerkiksi amerikkalainen pikaruokaketju Wendy’s kehitti Fortniteen uuden pelitilan, jossa pelaajat tuhoavat pakastimia, koska Wendy’sin käyttämä liha on aina tuoretta. Näin ketju onnistui välittämään viestinsä yleisölle, joka on tottunut skippaamaan netissä kohtaamansa mainokset.
Lassi: Digitaalisessa ympäristössä kuluttajaa voi myös saumattomasti tukea ja ohjeistaa. Esimerkiksi LinkedIn vinkkaa käyttäjilleen, miten profiilin näkyvyyttä voi parantaa. Näin ohjeistus sulautetaan osaksi käyttökokemusta, ja käyttäjä saa hyödyllistä tietoa siitä, miten hänen
profiilinsa vertautuu muihin käyttäjiin.
Datan rooli markkinoinnissa – enemmän yksityisyyttä ja vähemmän keksejä
Lassi: Kiinnostavaa on myös se, miten siirrymme keksittömään eli evästeettömään maailmaan. GDPR-asetukset ovat säädelleet sitä, mitä dataa meistä saa kerätä ja säilyttää, mutta nyt kuluttajat ymmärtävät, kuinka arvokasta heidän datansa yrityksille on. Voisiko kuluttaja olla oman datansa haltija ja päättää, mitkä tahot saavat hyödyntää dataa korvausta vastaan? Korvaus voisi mahdollistaa esimerkiksi pääsyn maksullisiin sisältöihin tai palveluihin.
Ville: Datasäädökset vähentävät markkinoijien riippuvuutta kolmannen osapuolien dataan, mikä on hyvä asia. Dataa kerätessä on pakko varmistaa sen oikeellisuus, sillä väärän datan pohjalta tehdyt johtopäätökset eivät hyödytä ketään. Kerätyn datan määrä ja laatu voivat myös kehittää markkinoinnin tulosten mittausta. Minkä perusteella mainonnan vaikuttavuutta tulevaisuudessa kannattaa mitata? Kuinka tarkkoja nykyiset mittarit ovat? Kuinka monet näyttökerrat valuvat boteille?
Reetta: Viime vuosien GDPR-säännökset ja tuleva Google Analytics 4 muistuttavat, miten nopein harppauksin teknologian kehityksestä siirrytään käyttöönottoon. Ihmiset ottavat ensin teknologian haltuun, ja vasta jälkijunassa säädellään ehtoja ja lakeja. Digitaalisuuden suuriin kehityssuuntiin liittyy aina arvaamattomuutta ja harmaita alueita, mutta haluaisin uskoa ja luottaa siihen, että digitaalisuus kuitenkin tarjoaa mahdollisuuksia enemmän kuin uhkia.
Virtuaalisessa maailmassa voi olla oma itsensä, mitä ikinä se tarkoittaakaan
Lassi: Fyysisen ja digitaalisen maailman sekoittuessa käsityksemme internetistä muovautuu uudestaan. Internet on paljon enemmän, kuin verkkosivuja: virtuaalisia maailmoja, metaversejä ja web3-teknologiaa. Pandemia osoitti sen, miten jokainen osaa ottaa uusia teknologioita haltuun.
Reetta: Digitaalisuus voi parhaimmillaan tuoda helpotusta yksinäisyyteen. Virtuaalisten maailmojen ja avatarien ansiosta voi irrottautua yhteiskunnan normeista ja paineista. Tämä mullistaa käsitystä siitä, minkälainen henkilö voi olla pidetty tai suosittu. Oma identiteetti voi myös olla erilainen vapaa-ajan ja virtuaalimaailmojen välillä.
Teknologia kypsyy ja vanhentuu ennätysvauhdilla – miten brändit pysyvät kärryillä?
Lassi: Markkinoinnin perustat eivät muutu. Bränditekoja ja toteutuksia voi kuorruttaa uusilla teknologioilla, mutta kuten kaiken muunkin, myös näiden on istuttava luontevasti brändin ytimeen ja olemukseen. Tuovatko esimerkiksi NFT-kokeilut brändisi kuluttajille minkälaista lisäarvoa? Mitä brändin kohderyhmät odottavat ja haluavat? Kokeilunhaluinen kannattaa olla, kuitenkaan kaikkeen hypeen ei yrityksen tarvitse automaattisesti lähteä mukaan.
Ville: Markkinoijankin on laitettava välillä jäitä hattuun, sillä pelkkä teknologia ei ole idea. Teknologian voi tietenkin liittää osaksi ideaa, se voi olla osa toteutusta, mutta idean pitää olla kohderyhmälle mielenkiintoinen ja brändille relevantti.
Reetta: Kun jokin on jatkuvassa murroksessa, on vaikea etukäteen ennustaa, mistä teknologiasta kasvaa suosittu, ja minkä suosio lopulta jää vain spekuloinniksi. Esimerkiksi VR- ja AR-ratkaisuille on povattu isoa läpimurtoa jo useamman vuoden ajan – aika näyttää, miten käy.
