Vuoden Junior Matilda Leppäkoski suhtautuu luovuuteen haasteena – “Designissa kyky objektiivisuuteen on elinehto”
17.5.2021
Vuoden Junior on Grafian Vuoden Huipuissa myönnettävä tunnustuspalkinto lupaavalle nuorelle suunnittelijalle. Miten lahjakas suunnittelijamme Matilda Leppäkoski päätyi nuorten lupaavien suunnittelijoiden joukkoon ja lopulta Vuoden Junioriksi? Jos kollegoilta on kysyminen, tie tähän pisteeseen oli nähtävissä jo vuosia sitten. Annetaan kuitenkin Matildalle puheenvuoro.
Olen pienestä pitäen ollut visuaalinen ja luovuus on tullut hyvin luonnostaan. Luulin päätyväni kuvataidepainotteiselle alalle, mutta lopulta löysinkin itseni graafisen suunnittelun linjalta. Graafisessa suunnittelussa kaikki oli niin uutta, ja uutuuden viehätys veikin mukanaan. Käsitykseni alasta muuttui täysin, kun ymmärsin, että graafikkotaustalla voi tehdä paljon erilaisia töitä pelkän suunnittelun sijaan.
Olen aina tasapainotellut freelance-projektien ja päivätyön välillä. Koen, että mainostoimisto on upea paikka päästä tekemään juttuja todella isosti, kun taas omissa projekteissa luovaa vapautta pääsee toteuttamaan toisella tapaa. Näiden yhdistelmä luo luovuudelleni parhaan mahdollisen alustan kehittyä ja kukoistaa.
Aikaisemmin matkustelin paljon ja löysin maailmalta inspiraatiota. Seuraan muotia ja sieltä löydän trendejä, jotka heijastuvat kaikkeen tekemiseeni. Sanoisin, että olen aina tykännyt hieman ”dark” estetiikasta, ja emo gootti -teinihistoriani myötä kaikki sellainen puree edelleen. Voisi siis sanoa, että kaikki erikoinen kiehtoo minua.
Tietysti sparrailu kollegojen kanssa ruokkii myös luovuutta. Kun joku heittää ajatuksen ilmaan, saattaa se eskaloitua muutaman mutkan kautta hyväksi ideaksi. Luovassa työssä pitää jatkuvasti ratkaista ongelmia ja keksiä jotain uutta. On hyvä kasata ympärilleen ihmisiä, keiden kanssa pelkistä ajatuksista luodaan ennennäkemättömiä toteutuksia.
Digitalisaatio, sosiaalinen media ja tekoäly, ja etenkin niiden kehitys muokkaavat luovaa kenttää jatkuvasti. Lisäksi ilmastonmuutos ja koronapandemia vaikuttavat vahvasti siihen, mitä luovassa työssä priorisoidaan juuri nyt. Vallitseva ympäristö on otettava aina huomioon – se määrittää paljon alan tulevaisuutta.
Designissa kyky objektiivisuuteen on elinehto. Se ei ole ratkaisu, että tekee vain asioita, jotka näyttävät omasta mielestä hyvältä. Tämän vuoksi suhtaudunkin luovuuteen haasteena. On helppo tehdä hyvää designia, kun käytettävissä on huippupalikoita tekijöistä materiaaleihin. Mutta siinä vasta vaaditaankin hyvää suunnittelua ja ongelmanratkaisukykyä, kun lähtötilanne on toisenlainen.
Pyrin kehittymään jatkuvasti. Kun pääsen oppimaan uutta ja löydän jotain kiinnostavaa, motivaationi pysyy yllä. Pahinta olisi, jos jämähtäisin paikoilleni, enkä kehittyisi enää missään. Työ vain maksaisi vuokran ja toisi ruoan pöytään. Kaikki mikä tulevaisuudessani on sen vastakohta, on optimaalista!
Paras tulevaisuudenkuva olisi se, että olisin kehittynyt konseptuaaliseksi suunnittelijaksi, ja parhaimmillaan asiakkaat haluaisivat ja tilaisivat juuri omaa tyyliäni. Ehkä olisin myös oppinut jotain aivan uutta, kenties käsikirjoitusta, 3D-suunnittelua tai animaatiota. Alallamme parasta on se, että aina löytyy jotain, missä voi kehittyä. Haluan oppia tulevaisuudessa jotain, mitä ei ole vielä olemassakaan. Maailma muuttuu, joten inspiraation puute ei varmasti pääse yllättämään.
Vielä kerran, valtavasti onnea Vuoden Juniorille! Me SEKissä ennustamme Matildalle erittäin platinaista tulevaisuutta.
Onneksi olkoon, Matilda! Kerro meille, miten olet päätynyt tähän pisteeseen?
Olen pienestä pitäen ollut visuaalinen ja luovuus on tullut hyvin luonnostaan. Luulin päätyväni kuvataidepainotteiselle alalle, mutta lopulta löysinkin itseni graafisen suunnittelun linjalta. Graafisessa suunnittelussa kaikki oli niin uutta, ja uutuuden viehätys veikin mukanaan. Käsitykseni alasta muuttui täysin, kun ymmärsin, että graafikkotaustalla voi tehdä paljon erilaisia töitä pelkän suunnittelun sijaan.
Olen aina tasapainotellut freelance-projektien ja päivätyön välillä. Koen, että mainostoimisto on upea paikka päästä tekemään juttuja todella isosti, kun taas omissa projekteissa luovaa vapautta pääsee toteuttamaan toisella tapaa. Näiden yhdistelmä luo luovuudelleni parhaan mahdollisen alustan kehittyä ja kukoistaa.
Mistä luovuutesi kumpuaa?
Aikaisemmin matkustelin paljon ja löysin maailmalta inspiraatiota. Seuraan muotia ja sieltä löydän trendejä, jotka heijastuvat kaikkeen tekemiseeni. Sanoisin, että olen aina tykännyt hieman ”dark” estetiikasta, ja emo gootti -teinihistoriani myötä kaikki sellainen puree edelleen. Voisi siis sanoa, että kaikki erikoinen kiehtoo minua.
Tietysti sparrailu kollegojen kanssa ruokkii myös luovuutta. Kun joku heittää ajatuksen ilmaan, saattaa se eskaloitua muutaman mutkan kautta hyväksi ideaksi. Luovassa työssä pitää jatkuvasti ratkaista ongelmia ja keksiä jotain uutta. On hyvä kasata ympärilleen ihmisiä, keiden kanssa pelkistä ajatuksista luodaan ennennäkemättömiä toteutuksia.
Miten uskot luovan alan muuttuvan tulevina vuosina?
Digitalisaatio, sosiaalinen media ja tekoäly, ja etenkin niiden kehitys muokkaavat luovaa kenttää jatkuvasti. Lisäksi ilmastonmuutos ja koronapandemia vaikuttavat vahvasti siihen, mitä luovassa työssä priorisoidaan juuri nyt. Vallitseva ympäristö on otettava aina huomioon – se määrittää paljon alan tulevaisuutta.
Designissa kyky objektiivisuuteen on elinehto. Se ei ole ratkaisu, että tekee vain asioita, jotka näyttävät omasta mielestä hyvältä. Tämän vuoksi suhtaudunkin luovuuteen haasteena. On helppo tehdä hyvää designia, kun käytettävissä on huippupalikoita tekijöistä materiaaleihin. Mutta siinä vasta vaaditaankin hyvää suunnittelua ja ongelmanratkaisukykyä, kun lähtötilanne on toisenlainen.
Mitä odotat tulevaisuudeltasi?
Pyrin kehittymään jatkuvasti. Kun pääsen oppimaan uutta ja löydän jotain kiinnostavaa, motivaationi pysyy yllä. Pahinta olisi, jos jämähtäisin paikoilleni, enkä kehittyisi enää missään. Työ vain maksaisi vuokran ja toisi ruoan pöytään. Kaikki mikä tulevaisuudessani on sen vastakohta, on optimaalista!
Paras tulevaisuudenkuva olisi se, että olisin kehittynyt konseptuaaliseksi suunnittelijaksi, ja parhaimmillaan asiakkaat haluaisivat ja tilaisivat juuri omaa tyyliäni. Ehkä olisin myös oppinut jotain aivan uutta, kenties käsikirjoitusta, 3D-suunnittelua tai animaatiota. Alallamme parasta on se, että aina löytyy jotain, missä voi kehittyä. Haluan oppia tulevaisuudessa jotain, mitä ei ole vielä olemassakaan. Maailma muuttuu, joten inspiraation puute ei varmasti pääse yllättämään.
Vielä kerran, valtavasti onnea Vuoden Juniorille! Me SEKissä ennustamme Matildalle erittäin platinaista tulevaisuutta.
Creative Brand House